Olitko yksi 1,5miljoonasta virtuaalisesta osallistujasta Murto flow festareilla?
Flow-tilasta puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Itselleni sykähdyttävin esimerkki tuli Vilma Murron EM-kisasuorituksen muodossa. Vilman vastauksessa toimittajan kysymykseen ”Miltä viimeinen hyppy oikein tuntui?” ollaan flow-tilan ytimessä.
”Ei ihan hirveesti miltään.”
Olemme omassa tekemisessämme arvottamisen mestareita. Vähintäänkin omassa päässämme arvotamme tekemistämme johonkin kohtaan asteikkoa surkea – super ja siinä välissä on ihan ok. Psykologiassa flow-tilakuvauksissa otetaan usein esimerkiksi uuden taidon, kuten kävelemisen oppiminen. Ei siinä lapsi arvioi ensimmäistä askelta ottaessaan, että mitenkähän tämä nyt menee. Kävelemistä ei myöskään opeteta, se tulee sitten kun haasteen ja valmiuden tasapaino saavutetaan – jollekin aikaisemmin, jollekin myöhemmin ja aina lopputulos on sama – onnistuminen.
Olin siinä omassa kuplassa, en huomannut mitään muuta”
”Se tulee sieltä takaraivosta. Jos tulee tarpeeksi hyvin, niin ei tarvi muuta kuin antaa mennä”
Flow-suoritukseen liittyy 100%:n hetkessä eläminen. Ei mietitä mennyttä ja yritetä korjata tai tehdä jotenkin paremmin kuin ennen. Ei myöskään yritetä tehdä paremmin kuin joku muu. Ei mietitä, mitä muut ajattelevat. Flow on rento. Tehdään se, mikä tulee siinä hetkessä ulos.
”Siinä hetkessä ei tarvi tehdä mitään erityistä, ei tarvi oppia mitään uutta”
”Sen, minkä on opetellut, voi vaan antaa tulla ulos”
Flow-tilassa saadaan käyttöön se, mitä on harjoiteltu ja minkä eteen on ponnisteltu. Flow- tilaan liittyy sopiva haastavuus. Sitä ei saavuteta, jos haaste on liian suuri suhteessa taitoihin (ahdistus) tai jos haaste on liian pieni (pitkästyminen) tai sekä haaste että taidot ovat alhaiset (apatia). (Kirsti Lonka Ylen artikkelissa 2013)
”Ihan helkkaristi on tunteja ja työtä takana”
”Kaikenlaisia vaikeuksia on ollut ja takapakkia. Itse olen uskonut ja tärkeimmät ympärillä ovat uskoneet, että vielä onnistun”
Flow-tila ei tarkoita hyvänolon tunnetta jossakin helposti saavutetussa tilanteessa. Flow-tilaan liittyy haastavuus, ponnistelu, epäonnistumiset, takaiskut ja niistä selviäminen. Flow edellyttää hyvää resilienssikykyä.
”Tunnen, että sain palkan itselle ja koko tiimille, joka on mua auttanut. Ollaan tehty paljon työtä tämän eteen yhdessä”
Ylen / Oppiminen osiossa 2013 julkaistussa Raili Löyttyniemen artikkelissa on haastateltu kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonkaa. Hänen mukaansa flowta edeltää usein ahdistus. ”Ihminen voi ponnistella ja yrittää ratkaista jotain tehtävää, mutta taidot eivät vielä siihen riitä. Sitten taidot kehittyvät ja tekeminen siirtyy alueelle, jota kutsumme kiihdytyskanavaksi. Se on ilmeisesti kaikkein palkitsevin tila. Aivotutkimuksessa sanotaan, että dopamiinirata aktivoituu.”
Palautteen merkityksellisyys nousee myös flow-tilakokemuksissa isoon rooliin. Mitä palautetta annamme itsellemme ja mitä palautetta saamme muilta. Suomea edustava, syntyjään unkarilainen kilpameloja sanoi tekevänsä Suomen maajoukkueessa juuri nyt parhaita suorituksiaan. ”Haluan edustaa maata, jonka järjestelmät ovat selkeät ja rehelliset. Tutkimusten mukaan myös selkeys ja säännöt liittyvät flow-kokemukseen.
Empatiaeleet
Lopuksi loikkaan vähän aiheesta sivuun, en kuitenkaan kovin kauas. Olen nähnyt EM-kisoissa sydämen sulattavia empatiaeleitä – enemmän kuin koskaan. Joissain asioissa maailmaa kulkee kohti hyvää.
Virpi Ojakangas
Ojakangas Coaching Oy