Absolutisti introvertti
En ole kumpaakaan. En juuri juo, mutta kiinnostuneena maistan ystävän viini- tai olutlasista. Voin kippistellä skumppalasilla ja siemailla, vaikka en mausta viehätykään. Olen persoonapiirteeltäni ambivertti eli tilanteesta ja ympäristöstä riippuen energiaa vie enemmän joko ryhmään liittyminen tai yksin toimiminen. Onko tällaisilla persoonapiirteillä ja tavoilla mahdollista verkostoitua ja hankkia uusia asiakkaita tuntemattomista piireistä?
Olen sillä tavalla perinteisiin liiketoiminnan lainalaisuuksiin uskova, että mikroyrittäjänä tuntuu tarpeelliselta aktiivisesti luoda yhteyksiä myös vieraiden ihmisten kanssa. Tavoitteena uusasiakashankinta ja tunnettuuden kasvattaminen. Olen lyhyen yrittäjäurani aikana kokenut, että coaching- ja valmennuspalvelut myyvät itse itseään. Uusia asiakkaita hankitaan hyvin työtä tekemällä ja arvokkaita yhteyksiä rakentamalla. Sana kiirii ja aiemmista työuran vaiheista minut tuntevat ovat yhteydessä uudenlaisen yhteistyön tarpeessa. Minua kokeneemmat ammatticoachit eivät edes muista, koska olisivat kylmäkontaktoineet ihmisiä uusia asiakkaita hankkiakseen, niitä vaan tulee eri väyliä pitkin.
Totta tämä ja itselläkin tästä jo kokemusta. Silti haluan haastaa itseäni tekemään myös sellaista, mikä ei tunnu helpolta eikä ole kevyeltä.
Kevään vaikeat hetket
En ole asuinkunnassani Pirkanmaalla tunnettu enkä itse tunne porukoita. Aiempien työtehtävieni takia minulla on enemmän asiakkaita pääkaupunkiseudulla. Tämän vuoden liiketoimintasuunnitelmassani verkostoituminen oli yhtenä isona tavoitteena. Päättäväisenä ja pystyvyysuskoisena liityin Kauppakamariin ja siellä vielä Johtajaverkostoon. Vahvistava tunne tuli jo toisessa aamiaistilaisuudessa, kun aulassa Kauppakamarin tapahtumajärjestäjä oli käsi ojossa ojentamassa minulle omaa nimilappuani ennen kuin ehdin esittäytyä. Johtajaverkoston ensimmäinen tapahtuma oli golf-kisa. Urheiluihmiselle tuttu toimintaympäristö ja kaikilla yhteinen agenda, se oli suorastaan lastenleikkiä. Ei siis golf, vaan se verkostoituminen.
Vaikeat hetket olivat edessä. Introvertti puoli minussa tekee helpoksi ilmoittautua rohkeasti ja kepeästi. Olen mm. ilmoittautunut Yrittäjien 24h pikkujouluristeilylle Tallinnaan, tavoitteena verkostoitua. Tapahtuman lähestyessä alkaa mieleen hiipiä epämiellyttävät tunteet. Miksi menin ilmoittautumaan? En tunne sieltä ketään ja nyt pitäisi tehdä itseään tykö ja lähteä puhumaan vieraille ihmisille. Päättäväisyys ja sinnikkyys estävät perumasta. Menen paikalle, istun pöytään, seuraan ja havainnoin. Nyt pitäisi lähteä liikkeelle ja tutustumaan – se tuntuu vastenmieliseltä ja raskaalta.
Kenelle tulee mieleen lähteä yksin?
Minulle. Ei tule edes mieleen, että kutsuisin jonkun mukaani tai että varmistaisin, että paikalla on tuttuja. Havaintojeni perusteella useimmat tulevat paikalle toisen kanssa tai varmistavat kaverin läsnäolon etukäteen. Introvertti puoleni tekee päätöksen yksin ja lähtee yksin, mutta se ei auta minua paikan päällä toimimaan. En ole ujo, siitä ei ole kyse. Uskallan puhua vieraiden ihmisten kanssa ja minulla on sosiaalista taitoa luoda yhteyksiä. Mieluummin puhun yhdelle ihmiselle kerrallaan, vaikeampaa on osallistua isossa ryhmässä keskusteluun – ei tunnu löytyvän oikeaa hetkeä tulla keskusteluun sisään. Tuntuu, että päässäni liikkuvat asiat ovat jotenkin liian isoja, että voisin vain kevyesti huikata jotain sinne väliin. Tuntuu, että en pysty mitenkään varmistamaan, että kaikki ryhmässä ymmärtävät mitä tarkoitan.
Mitä kuuluu?
On minulle iso kysymys. On kokemuksia erityisesti ulkomailla, että lähden todella sitten selvittämään, mitä kuuluu ja miltä tuntuu. Olen havainnut vaivaantuneisuutta, koska kysymys ei ollutkaan tarkoitettu kysymykseksi, johon on tarkoitus vastata.
Julkinen työ ei ole ongelma – ekstrovertti puoli minussa vahvistuu
Teen pääosin työtä ihmisten kanssa, joita en ennalta tunne ja jotka tulevat eri aloilta ja ovat kiinnostuneet eri asioita. Työhön liittyvissä kohtaamisissa minulla on lupa, agenda ja ennalta luotu odotus lähteä luomaan yhteyttä. Se tuntuu helpolta ja innostavalta. Nautin siitä, että saan tavata uusia ihmisiä. Saan valtavasti voimaa aidon yhteyden syntymisestä.
En soimaa itseäni huonoksi, vaan keksin keinot olla itselleni avuksi
Olen nimitellyt itseäni surkeaksi verkostoitujaksi. Se loppuu nyt. Aion keksiä keinot auttaa itseäni niissä tilanteissa, kun tuntuu vaikealta. Otan kaverin mukaan, jonka kanssa voin lähteä matkaan ja tehdä hänen kanssaan sopimuksen: Mennään yhdessä ja lyöttäydytään porukoihin puhumaan. Toinen keino minulla on niihin hetkiin, kun lähden yksin. Kysyn Tuulalta ja Timolta, että ovatko tulossa paikalle. Astun tilaan ja etsin heidät käsiini.
Virpi Ojakangas
Ojakangas Coaching Oy