Motivaatio-sana linkittyy englanninkieliseen sanaan Emotion = tunne ja sen juuret ovat latinankielisessä sanassa Motere = liikkua. Mikä meitä liikuttaa? Blogini alkuun otan muutaman ajatuksen Daniel Golemanin kirjasta Tunneälyn viitekehys.
”Motiivimme määrittävät päämäärämme ja halumme saavuttaa ne.”
”Kaikki mikä motivoi, saa tuntemaan olomme hyväksi.”
”Motiivimme määrittävät, mistä löydämme mielihyvää.”
”Kun on kyse päämäärän saavuttamisesta, eteen tulee vastoinkäymisiä. Motiivit ajavat eteenpäin.”
Nämä ajatukset johdattavat oman vastuun äärelle. Mitä sinä vastaat, jos kysyn ”Mikä sinua motivoi”? Itseltäni ei ainakaan tuohon kysymykseen tule vastausta tykin suusta. Pitää puntaroida motiiveja eri tilanteissa, ympäristöissä ja olosuhteissa. Uskoakseni meillä jokaisella on kuitenkin joitain motivoitumisen päälinjoja, jotka toistuvat tilanteesta riippumatta.
Henkilöstöjohtajana kuulin usein pohdittavan, miten työnantajan tulisi tarjota motivoiva ympäristö ja miten tiimijohtajan (käytän esimiehestä tätä sukupuolineutraalia sanaa) tehtävänä on motivoida. Tämä kaikki on arvausleikkiä ja osuu vain vahingossa kohdalleen, jos emme tiedä, mikä ihmisiä motivoi. Sitä ei voi tietää, jos ihminen ei itse tiedä tai kerro. Ihmisen saa kertomaan, kun kysyy ja keskittyy kuuntelemaan.
Mikä sinua liikuttaa?
Pohdinnassa voi auttaa David McClellandin jako kolmeen motivoijaan:
- Voiman tarve tai vallan halu – muihin ihmisiin vaikuttamisen näkökulmasta. Tämä motivoiva tekijä on varsin itsekäs, jos ihminen ei välitä siitä, onko vaikutus hyvä vai paha. Sosiaalisesti hyödyttävän tästä tekee se, jos ihminen motivoituu siitä, että voi vaikuttaa ihmisiin positiivisesti.
- Yhdessä tekeminen ja ihmisten seurasta nauttiminen – yhteisen päämäärän saavuttaminen.
- Aikaansaamisen tarve – halu tavoitella itselle merkityksellistä päämäärää.
Oletko negatiivisella vai positiivisella kehällä?
Saan huonoa palautetta heikon suorituksen seurauksena. Tämä murentaa itseluottamustani, joka saa minut epäröimään – en varmaan onnisatu tässä jatkossakaan ja suoriudun huonosti seuraavallakin kerralla. Tai onnistun, saan kannustavaa palautetta, joka vahvistaa uskoa omaan pystyvyyteen. Haluan onnistua ja onnistun – opin yhä pystyvämmäksi. Molemmissa tapauksissa palaute voi tulla joko itseltä tai muilta. Olennaista on, minkälaisen tunteen tilanne synnyttää ja mitä ajatuksia meissä lähtee liikkeelle. Tunteet ja ajatukset ohjaavat toimintamme suunnan.
Kun haluamme vaikuttaa ja motivoida, täytyy ensin tietää tunteesta ja ajatuksista ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Negatiiviselta kehältä positiiviselle singahtaminen helpottuu, kun keskityt tekemään jotain, minkä osaat. Saat ajatuksesi kääntymään pystyvyyteen ja sen tuomaan mielihyvän tunteeseen.
Jos motivaatio riittäisi tavoitteiden saavuttamiseksi, urheilussa olisi pelkkiä voittajia!
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii motivaation lisäksi toimeenpanon taitoa. Tästä aiheesta Ria Parppei on kirjoittannut oivan kirjan – Tee, toimi, saa aikaan. Kirjassa käsitellään volitiota eli juuri toimeenpanon taitoa – taitoa, jota voi harjoitella. Olemme usein hyvinkin motivoituneita saamaan aikaan muutosta, mutta meiltä puuttuu suunnitelma, toteutus ja vire, joilla asiat lopulta pusketaan maaliin vastoinkäymisistä ja hidasteista huolimatta. Tästä aiheesta enemmän seuraavassa blogissani.
